Seksuaalisuuden koti sijaitsee meillä kaikilla ”korvien välissä”. Tästä johtuen yli 90% seksuaalisuuteen liittyvistä ongelmista on psykosomaattisia. Seksuaaliterapiassa ei ”vain jutustella hiukkasen”, vaan kysymykset ovat hyvin tavoitteellisia. Tarvittaessa käytetään aikaa seksuaalihistorian kartoitukseen.
Seksuaaliterapiassa terapeutti jättää roolinsa eksperttinä. Rooli on enemmän ”naiivi tutkija”, joka yhdessä asiakkaan kanssa etsii syitä olemassa oleviin ongelmiin. Vaikka seksi on sanatonta viestintää, kommunikaatiota kahden ihmisen välillä, niin harva siitä pystyy keskustelemaan kumppaninsa kanssa avoimesti. Kokemukseni mukaan puhumattomuus on usein syynä yhdelle jos toiselle ongelmalle seksuaalisuuden osa-alueella.
Seksuaaliterapiaan voi hakeutua esim.
- haluttomuus tai vastenmielisyys seksuaalisuutta kohtaan
- häpeän, riittämättömyyden, syyllisyyden ja muut vaativat tunteet
- oman kehon hyväksymisen vaikeudet
- läheisyyteen liittyvä ahdistus
- vaikeudet solmia ja ylläpitää kestäviä seksuaalisia ja aistillisia suhteita
- rinnakkaissuhteet ja uskottomuus
- seksuaalisten toimintojen häiriöt (mm. kiihottumis-, erektio-, siemensyöksy- tai orgasmiongelmat sekä yhdyntäkivut) ja suorituspaineet
- seksuaalisen nautinnontunteen puuttuminen
- omaan seksuaali- ja sukupuoli-identiteettiin liittyvä hämmennys
- sairastumiseen ja vammautumiseen liittyvät kysymykset
- seksuaaliset pakkomielteet ja riippuvuudet
- seksuaalisiin erityismieltymyksiin liittyvät kysymykset
- seksuaalinen kaltoinkohtelu
Luettavaa:
